Aika: 22.7.2026
Paikka: Hietaranta, Helsinki
Heinäkuun aurinko alkoi taittua kohti läntistä horisonttia, kokoontui Saunaseura Vastaisku jälleen kerran nauttimaan löylyistä ja hyvästä seurasta. Tapahtumapaikkana oli tuttu ja rakas Hietsun ranta ja tarkemmin ottaen sen eteläinen parkkipaikka. Kellon näyttäessä viittä saapui seuran ylpeys, jo yli vuoden päivät uudistettuna saunojia palvellut vankkurisauna Vihtori.
Valkoiset aallot löivät rantaan, kun saunaveljet ja -sisaret kävivät toimeen: vettä kannettiin sankokaupalla ja klapit löysivät tiensä pesän viereen. Pesään sytytettiin tuli, ja pian ilmaan kohosi tuttu, lohdullinen puusavun tuoksu. Ilta tarjosi mitä parhaimman saunasään – viileä, aurinkoinen ilmanala teki puitteista täydelliset suomalaiselle saunojalle.
Lämmityksen yhteydessä tai jälkeen saatiin myös opettavainen havainto saunan sieluelämästä: Kimmo pani merkille, että vaikka sytykepuilla kiuas herääkin nopsasti iloiseen roihuun, ei pelkästään niiden antama palo riitä pitkään saunailtaan. Saunan henki vaatii syvempää huolenpitoa. Saunan pitämisestä kuumana vastatiinkin suurella sydämellä, ja Samuli huolehti lisäklapien hakemisesta Wernerin kiitellessä lauteilta käsin saunan katkeamatonta ja tasaisen varmaa lämpöä.
Ja millaiset ne löylyt olivatkaan… Ainakin Antti ja Sami todistivat yhtenevällä mielipiteellä, että vuosi sitten uudistettu Vihtori on edelleen upea ilmestys ja sen antamat löylyt loistavat. Aiemmin todettu, että energiatehokkuus on huomattavasti parempi kuin edellisessä versiossa. Kuumien lauteiden vastapainoksi Suomenlahti kutsui saunojia. Hietsun merivesi kutsui löylyttelijät uimaan, ja illan mittaan yltynyt tuuli toi iholle raikkaan viiman, joka herätti jokaisen aistin.
Saunomisen ja uimisen jälkeen oli aika ravita keho. Saunamakkara – tuo suomalaisen saunakulttuurin kiistaton kruunu – paistui grillissä. Tarjolla oli rantagourmeta: toisille kevyempää ja vähäsuolaista, toisille rehellistä, jauhoista ja tuhtia saunamakkaraa. Lauteilla aloitettu puheensorina jatkui leppoisasti kunnes meri ja yö hiljenivät.
Kiitos kaikille osanottajille!
Teksti: Arttu
Kuvat: OP, Samuli, Henri & Werneri
