XI Euroopa Saunamaraton, Otepää, Viro, 15.2.2020

Vastaiskun ulkomaan ekskursiot polkaistiin käyntiin helmikuussa 2020 osallistumalla 11. kerran järjestettyyn Euroopa Saunamaratoniin Otepäässä Viron kauniilla maaseudulla. Vastaiskun joukkueen muodostivat:

  • puheenjohtaja Aki “nyt on sattunut jo niin paljon että enää mikään ei voi mennä vikaan” Hytönen
  • jäsen Cotterell “I thought that blinking yellow light was you” Brown
  • jäsen Jaani “mikä toi haju on? (kytkin)” Tanskanen
  • jäsen Kimmo “polven paras kaveri on kuuma kiuas” Toivonen

Otepää sijaitsee kaakkois-Virossa Venäjän kainalossa noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Maratonin lähtölaukaus oli puoliltapäivin lauantaina, joten lähdimme reissuun kotijoukkojen suureksi innostukseksi jo perjantaina, ystävänpäivän iltana. Matkasuunnitelma oli aukoton: pj Hytösen työsuhdeauto M/S Viking XPRS:n kyytiin, yöpyminen laivalla ja aamulla pirteänä ajelulle kohti Otepäätä. Mikä voisi mennä vikaan?

Ennen kuin pääsimme Viroon asti laiva, auto ja aikataulut olivat vaihtuneet toisiin. Viikkariin iski tekninen vika joten matkustimme Eckerö Linella, jonka alkoholittomien oluiden valikoima ilahdutti suuresti kuskiksi päätynyttä jäsen Tanskasta. Hytösen autolle ei oltu tajuttu pyytää maastavientilupaa, onneksi se sedan saatiin vaihdettua lennosta Brownien maasturiin – mikä osoittautuikin erinomaiseksi vaihdoksi maratonilla valitsemiemme “oiko”reittien takia.

Saavuimme Tallinnaan aamuyöllä noin yhden aikaan. Hotellin vartioidun parkkipaikan (hinta 14€) sijaan valitsimme tietysti etukäteen googlettamamme läheisen parkkihallin “koska on sielläkin vartiointi tai ainakin kamerat”, joka osoittautui vartioimattomaksi pimeäksi asfalttikentäksi (hinta 9€). Hotellissa yhdessä huoneessa haisi viemäri ja avaimet lähtivät toimimaan kolmannella yrityksellä, joten osa jengistä lähti luonnollisesti baariin.

Lähdimme siis matkaan seuraavana aamuna erittäin levänneinä. Ajomatka Otepäähän sujui yhtä nopeuskameran välähdystä lukuunottamatta pääosin kommelluksitta ja ehdimmekin maratonin kilpailijarekisteröintiin hyvissä ajoin. “Nyt ollaan perillä ja on sattunut jo niin paljon ettei enää mikään voi mennä vikaan” tokaisi pj Hytönen ja hetkeä myöhemmin olimme sen järven luona, jonka rannalta maratonin lähtö tapahtui – ja lähtöaikaamme oli vielä kahdeksan minuuttia. Harmi kyllä näimme lähtöpaikan järven toisella puolella… Jäsen Tanskanen alkoi kanavoida auton ratissa Markko Märtiniä ja ehdimme kuin ehdimmekin lähtöviivalle sekunteja ennen yhteislähtöä. Enää mikään ei voisi mennä vikaan…

XI Euroopa Saunamaratonin ideana oli kiertää neljähenkisen joukkueen kanssa autolla 19 eri saunaa ja paljua Otepään ympäristössä, ja kylpeä jokaisessa lokaatiossa vähintään kolmen minuutin ajan. Joidenkin rastien yhteydessä oli myös mahdollisuus suorittaa oheistehtäviä: esimerkiksi uida kylmässä lammessa, leikkiä voimamiestä, tai juoda joukkueena shotteja suksen päältä – tai kuten me sen teimme, kaatamalla shottilasillisen rommia puheenjohtajan kylpytakille. Kaukaisimmat rastit olivat n. 20 kilometrin säteellä Otepään keskustasta joten myös reittivalinnoilla oli merkitystä siinä onnistuiko koko maratonin suorittamaan määräajassa. Onneksi osaamme käyttää google mapsia eli mikään ei voisi todellakaan mennä vikaan!

Saunarasteilla meitä tervehtivät mm. torvisoittokunta, vanhaan keltaiseen Audiin rakennettu SaunAudi, kyseenalaista vaahtoa sisältänyt kylpypalju, kylmä sauna jossa katsottiin virolaista klassikkoelokuvaa, ja Zil-sauna. Maratonille osallistui 162 joukkuetta eli 650 osallistujaa, rasteille olikin siis tunkua ja tunnelma saunoissa usein erittäin tiivis – minkä jäsen Toivosen oikea polvi huomasi konkreettisesti tehdessään tuttavuutta erään kiukaan kanssa. Jostain syystä näimme muiden joukkueiden autokuntia aina paljon rasteilla mutta ajaessamme siirtymiä emme juurikaan nähneet ketään, varsinkaan löytämillämme oikopoluilla “jotka ihan varmasti säästävät aikaa”. Saattaa olla, että paikallisilla osallistujilla oli hieman enemmän paikallistuntemusta reittivalintojen suhteen mutta kehtaamme väittää meillä olleen varmasti mielenkiintoisimmat reitit!

Lopulta ehdimme kiertää määräajassa 19:stä saunasta 15 ja sijoituimme lopputuloksissa sijalle 97/162. Ei huono suoritus ensikertalaisilta turreilta ja sitäpaitsi koko tapahtuman voittaja valittiin arpomalla, eli skabaa ei kuulunutkaan ottaa liian vakavasti. Koska 15 saunaa ei tietenkään ole riittävä määrä niin jatkoimme maratonin jälkeen saunomista hotellin tilaussaunassa, jonka jälkeen siirryimme paikalliselle klubille jatkobileisiin. Mainittakoon jatkobileistä statistiikkana että 75% joukkueesta selvisi bileisiin ja paikalle päässeistä 33,3% tarvitsi syvän liikutustilan vuoksi kyydin hotellille, jonne matkaa oli alle kaksi kilsaa. GDPR- ja tietoturvasyistä emme paljasta kyseisen jäsenen henkilöllisyyttä mutta se voitaneen mainita, että hän toisteli häntä kyliltä etsittäessä puhelimessa mm. “I SEE BLINKING YELLOW LIGHTS IS THAT YOU WITH THE CAR JAANI?”

Virossa järjestetään ilahduttavasti myös muita vastaavanlaisia tapahtumia joten voi olla, että ensi kerralla mennään muualle, tai sitten uudelleen Otepäähän. Tapahtumasta jäi ihan positiiviset vibat, toki suuresta osallistujamäärästä johtuen saunoista ei päässyt nauttimaan kovinkaan hyvin ja kiire rastilta toiselle teki sen ettei toisiin joukkueisiin ehtinyt tutustua kunnolla. Osaltaan kommunikointia häiritsi myös kielimuuri. Minne mennäänkin seuraavalla kerralla, tässä muistilista asioista jotka ottamalla huomioon reissu sujuu vielä paremmin:

  • ei manata koko ajan “nyt ei enää voi mennä mitään vikaan”
  • hommataan etukäteen autolle tarvittavat maastavientiluvat
  • palkataan paikallinen kuski koska ei tällaista kukaan kestä selvinpäin
  • kartanlukua ja koordinaattien syöttöä varten läppäri, lisäksi kartanlukija opettelee ainakin paikalliset päätiet etukäteen
  • ajetaan pelkkiä asfalttiteitä
  • hommataan autoon muutakin evästä kuin kaljaa, lonkeroa ja Jägermeisteria

Teksti: Jaani Tanskanen
Kuvat: Aki Hytönen ja Jaani Tanskanen

Lisää kuvia tapahtumasta
Tulokset

vastaisku

Saunaseura Vastaisku. Supporter of sauna culture in Finland since 2002.